Jokainen meistä on aina vastuussa valinnoistaan, teimmepä niitä tietoisesti tai alitajuisesti. Ylivireys ja omalla terveydellä leikkiminen ovat myös valintoja.
Edellisessä viikonvaihteessa valmensin seurakuntamme nuoria ihmissuhdetaidoissa samoilla työkaluilla kuin alkuviikon kouluttajakoulutuksessa muita konsultteja. Työkalu oli Human Element/Elementti B. Elementti B on työkalu yksilöiden ja tiimien käyttöön sen tutkailuun, mikä merkitys ihmissuhteissa on mukaan ottamisella ja mukaan menemisellä, johtamisella ja johdettavaksi suostumisella sekä avoimuudella itsestä ja kyvystä olla läsnä muiden avoimuudelle. Loppuviikosta vedin Tilannejohtamisen, SLII, valmennuksen auttaakseni esimiehiä tunnistamaan ihmisten tilanne- ja tehtäväkohtaiset tarpeet sekä reagoimaan niihin oikealla johtamisella. Lauantaina johdin vielä tuokion kotiseurakuntani näky –keskustelua. Valmennukset onnistuivat hyvin, paitsi että viikon jälkeen lauantaina sairastuin. Miksi?
Edellisellä viikolla tunsin, että kuiva yskäni oli painumassa keuhkoputkeen, joten sain lääkekuurin, jonka turvin vedin viikon valmennukset. Jaksoin hyvin ja luulin, että olin jo parantunut. Lauantai –iltana aloin täristä vilusta ja kunto heikkeni niin, että oli uudelleen mentävä lääkärin. Diagnoosi: keuhkokuume.
Oliko niin, että kehoni reagoi, kun itse en ymmärtänyt sitä tehdä? Todennäköisesti. Kuinka usein me velvollisuudentuntoiset suomalaiset riskeeraammekaan terveytemme osaamatta pysähtyä lepäämään? Valmentajana puhun usein ihmisille levon ja liikunnan merkityksessä elämän tasapainon ja hyvinvoinnin kannalta. Ne ovat myös edellytyksiä sille, että voi tehdä levollista tutustumismatkaa itseen.
Niinpä niin. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Sitä paitsi käsky ”rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi” kehotti aloittamaan itsestä huolehtimisesta.
Tehkäämme parannus.
Keijo Halinen
Bonäsissa 13.10.2008
Jonatan Eriksson — 04.11.08 | 17:26
Hienoja tekstejä Keijo!